Hoidetaanko sinunkin kolesteroliasi väärin?

Korkeiden kolesteroliarvojen vahingollisista vaikutuksista on puhuttu Suomessa pitkään. Lähes jokainen aikuinen suomalainen tietää kolesteroliarvonsa ja on huolissaan, jos ne nousevat liian korkeiksi. Sydänliitto on esittänyt kolesterolin tavoitearvot. Kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5,0 mmol/l, LDL-kolesterolin alle 3,0 mmol/l, HDL-kolesterolin yli 1,0 mmol/l sekä triglyseridiarvojen alle 2,0 mmol/l. Näin tiukat ja tarkat arvot ovat johtaneet siihen, että yhä suurempi joukko suomalaisia aikuisia syö kolesterolilääkkeitä (statiineja). Jo pitkään on kansainvälisissä tutkimuksissa kritisoitu liian matalia tavoitearvoja ja kolesterolilääkkeiden syöntiä, sekä kerrottu siitä, että nämä lääkkeet, statiinit, lisäävät aikuistyypin diabetesta. Johtavat kolesterolilääkityksen puolustajat ovat kuitenkin pitäneet tiukasti kiinni suosituksista ja lääkityksen tarpeellisuudesta.

Iltalehti 5.2.2014 kertoo British Medical Journalissa julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan statiinilääkityksen ja 2-tyypin diabeteksen välillä on yhteys. Iltalehden artikkelin mukaan

”uudet tutkimukset kyseenalaistavat korkean kolesterolin mittaus- ja hoitokäytännöt. Hiljattain julkaistu tutkimus vahvistaa jo aiemmin epäillyn: kolesterolia alentavat statiinilääkkeet aiheuttavat aikuistyypin diabetesta.”

Samassa artikkelissa suomalainen eturivin statiinien puolestapuhuja suostui myöntämään tämän tosiasian. Haastateltu asiantuntija oli professori Petri Kovanen, joka on toinen kirjan ”Totuus kolesterolista” kirjoittajista.

Toinen Iltalehdessä haastateltu asiantuntija Marja-Riitta Taskinen ei tosin ”tiedä” miksi statiinit diabetesta aiheuttavat:

”Miljoonan dollarin kysymys on, että miksi statiinit joihinkin potilaisiin näin vaikuttavat. Onko taustalla geneettinen alttius?”

Vastaus miljoonan dollarin kysymykseen on ollut tiedossa jo pitkään. Statiinit tuhoavat lihasten elintärkeitä energiantuottajia, mitokondrioita. Sen vuoksi suurella osalla statiinien käyttäjistä on enemmän tai vähemmän vaikeita lihassärkyjä. Pahimmillaan mitokondrioiden hajoaminen johtaa hengenvaaralliseen rhabdomyolyysiin, jossa lihassolujen hajoamisen seurauksena verenkiertoon vapautunut myoglobiini sakkautuu munuaisaltaisiin ja aiheuttaa hengenvaaran.

Näyttää siltä, että statiinit ovat erityisen haitallisia suomalaisille ja näin ollen merkittävä syy suomalaiseen diabetesepidemiaan. Tapahtumaketju, joka johtaa aikuisiän diabetekseen saa alkunsa maksan rasvoittumisesta. Joka toisella suomalaisella on maksan rasvoittumiselle voimakkaasti altistava geenimutaatio. Kyseisen geenimutaation kantajien maksan rasvapitoisuus on keskimäärin 80 % suurempi kuin niiden, joilla mutaatiota ei esiinny. Väärin toteutetusta kolesterolilääkityksestä kärsivät eniten terveet naiset. Seurantatutkimusten mukaan terveet keski-ikäiset naiset eivät ole hyötyneet kolesterolilääkityksestä lainkaan, päinvastoin. Tutkimusten mukaan niillä terveillä naisilla, jotka käyttävät kolesterolilääkkeitä on selkeästi enemmän diabetesta kuin niillä jotka eivät käytä.

Lisää aiheesta kirjassa Arginiini ja Terveys.

 

Lihavuus ja Terveys

Helsingin Sanomissa julkaistiin 18.8.2013 laaja artikkeli lihomisesta. Artikkelissa haastateltiin HUS:n lihavuusyksikössä työskentelevää Kirsi Pietiläistä, jonka mukaan aikuisista lihavista 20 - 30 prosenttia on terveitä. ”Terveillä lihavilla maksa on rasvaton. Miksi, se on arvoitus.” Pietiläinen viittasi edustamassaan yksikössä tehtyyn tutkimukseen, johon oli valittu terveitä ylipainoisia henkilöitä. Kenelläkään tutkituista ei ollut diabetesta, verenpainetautia eikä korkeita rasva-arvoja. Tutkijat havaitsivat, että näiden henkilöiden maksassa ei ollut rasvaa. Kirjallisuuden mukaan tämä tulos on täysin odotusten mukainen. Juuri maksan rasvoittumisen aiheuttava prosessi johtaa vähitellen rasva-arvojen kohoamiseen ja diabetekseen.

Pietiläisen mukaan lihavan ihmisen sairastuminen on ”monimutkainen yhdistelmä genetiikkaa ja elintapoja.” Lähtökohtaisesti terveellä ylipainoisella kaikki ylimääräinen rasva on ihonalaista. Ylipainoisen sairastuminen johtuu rasvan kertymisestä maksaan ja lihaksiin. Tosiasiassa kirjallisuuden mukaan sairastumiseen ei tarvita sen enempää huonoja geenejä kuin huonoja elintapojakaan. Pitkään jatkunut psykososiaalinen stressi riittää. Tämä on osoitettu muun muassa suomalaistutkimuksessa, jossa vertailtiin identtisiä kaksospareja. Tutkimuksessa osoitettiin, että sisäelimiin kertyvä rasva on selkeästi yhteydessä henkilön elämänsä aikana kokemaan psykososiaaliseen stressiin, riippumatta siitä, onko ihminen ylipainoinen, laiha tai normaalipainoinen.

Maksa toimii energian välivarastona ja tämän vuoksi maksan rasvoittuminen sekoittaa energia-aineenvaihdunnan. Yleisesti käytetyssä sokerirasituskokeessa annetaan henkilölle 10 - 12 tunnin paaston jälkeen 75 grammaa glukoosia. Veren sokeriarvo mitataan ennen glukoosin nauttimista ja 2 tuntia sen jälkeen. Vaikka alussa mitattu paastoarvo olisi normaali, voi kahden tunnin arvo olla huomattavan korkea kertoen sokerinsiedon alentumisesta. Terveellä henkilöllä veren sokeritaso on kahden tunnin kuluttua glukoosin nauttimisen jälkeen paastoarvon tasolla, koska maksa pystyy vastaanottamaan suurimman osan kokeessa annetusta glukoosista. Rasvoittumaton maksa pystyy varastoimaan glukoosia 100 - 120 grammaa. Paaston jälkeen terve maksa pystyy nappaamaan lyhyessä ajassa lähes koko sokerirasituskokeessa annetun 75 gramman glukoosiannoksen. Pieni osa glukoosista menee lihasten glykogeenivarastoihin. Maksan kyky varastoida glukoosia pienenee sen rasvoittumisasteen mukaan lähes suoraviivaisesti. Voi sanoa, että maksan rasvoittuminen ja ”häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta” on käytännössä sama asia.

Maksan rasvoittuminen johtuu oroottihappo-nimisestä aineesta. Sitä muodostuu maksasolujen solulimassa. Oroottihapon muodostumiseen johtava tapahtumaketju on elimistölle välttämätön varajärjestelmä, joka käynnistyy kun normaalisti mitokondrioissa tapahtuva typen siirtäminen virtsa-aineeseen toimii tehottomasti. Oroottihappo ei päästä maksasoluissa syntyviä triglyseridejä maksasta pois, joten maksan solut rasvoittuvat. Pitkäaikainen stressi käynnistää kortisolin välityksellä oroottihapon muodostumiseen johtavan tapahtumaketjun. Kortisoli ei selitä ainoastaan maksan rasvoittumista, vaan on keskeinen tekijä myös lihasten rasvoittumisessa. Kortisolin keskeinen tehtävä on stressitilanteissa siirtää ihonalaista rasvaa lihasten polttoaineeksi. Stressitilanne edellyttää nykyihmisellä harvoin lihastyötä. Näin lihaksiin siirretty rasva ei pääse palamaan, vaan aiheuttaa lihasten rasvoittumisen. Päivittäinen liikunta varsinkin stressaavissa elämäntilanteissa on tarpeen, olisi sitten kysymyksessä laiha, normaalipainoinen tai lihava ihminen.