Hoidetaanko sinunkin kolesteroliasi väärin?

Korkeiden kolesteroliarvojen vahingollisista vaikutuksista on puhuttu Suomessa pitkään. Lähes jokainen aikuinen suomalainen tietää kolesteroliarvonsa ja on huolissaan, jos ne nousevat liian korkeiksi. Sydänliitto on esittänyt kolesterolin tavoitearvot. Kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5,0 mmol/l, LDL-kolesterolin alle 3,0 mmol/l, HDL-kolesterolin yli 1,0 mmol/l sekä triglyseridiarvojen alle 2,0 mmol/l. Näin tiukat ja tarkat arvot ovat johtaneet siihen, että yhä suurempi joukko suomalaisia aikuisia syö kolesterolilääkkeitä (statiineja). Jo pitkään on kansainvälisissä tutkimuksissa kritisoitu liian matalia tavoitearvoja ja kolesterolilääkkeiden syöntiä, sekä kerrottu siitä, että nämä lääkkeet, statiinit, lisäävät aikuistyypin diabetesta. Johtavat kolesterolilääkityksen puolustajat ovat kuitenkin pitäneet tiukasti kiinni suosituksista ja lääkityksen tarpeellisuudesta.

Iltalehti 5.2.2014 kertoo British Medical Journalissa julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan statiinilääkityksen ja 2-tyypin diabeteksen välillä on yhteys. Iltalehden artikkelin mukaan

”uudet tutkimukset kyseenalaistavat korkean kolesterolin mittaus- ja hoitokäytännöt. Hiljattain julkaistu tutkimus vahvistaa jo aiemmin epäillyn: kolesterolia alentavat statiinilääkkeet aiheuttavat aikuistyypin diabetesta.”

Samassa artikkelissa suomalainen eturivin statiinien puolestapuhuja suostui myöntämään tämän tosiasian. Haastateltu asiantuntija oli professori Petri Kovanen, joka on toinen kirjan ”Totuus kolesterolista” kirjoittajista.

Toinen Iltalehdessä haastateltu asiantuntija Marja-Riitta Taskinen ei tosin ”tiedä” miksi statiinit diabetesta aiheuttavat:

”Miljoonan dollarin kysymys on, että miksi statiinit joihinkin potilaisiin näin vaikuttavat. Onko taustalla geneettinen alttius?”

Vastaus miljoonan dollarin kysymykseen on ollut tiedossa jo pitkään. Statiinit tuhoavat lihasten elintärkeitä energiantuottajia, mitokondrioita. Sen vuoksi suurella osalla statiinien käyttäjistä on enemmän tai vähemmän vaikeita lihassärkyjä. Pahimmillaan mitokondrioiden hajoaminen johtaa hengenvaaralliseen rhabdomyolyysiin, jossa lihassolujen hajoamisen seurauksena verenkiertoon vapautunut myoglobiini sakkautuu munuaisaltaisiin ja aiheuttaa hengenvaaran.

Näyttää siltä, että statiinit ovat erityisen haitallisia suomalaisille ja näin ollen merkittävä syy suomalaiseen diabetesepidemiaan. Tapahtumaketju, joka johtaa aikuisiän diabetekseen saa alkunsa maksan rasvoittumisesta. Joka toisella suomalaisella on maksan rasvoittumiselle voimakkaasti altistava geenimutaatio. Kyseisen geenimutaation kantajien maksan rasvapitoisuus on keskimäärin 80 % suurempi kuin niiden, joilla mutaatiota ei esiinny. Väärin toteutetusta kolesterolilääkityksestä kärsivät eniten terveet naiset. Seurantatutkimusten mukaan terveet keski-ikäiset naiset eivät ole hyötyneet kolesterolilääkityksestä lainkaan, päinvastoin. Tutkimusten mukaan niillä terveillä naisilla, jotka käyttävät kolesterolilääkkeitä on selkeästi enemmän diabetesta kuin niillä jotka eivät käytä.

Lisää aiheesta kirjassa Arginiini ja Terveys.

 

Maitorasva kunniaan

”Maitorasvaa emme sinänsä tarvitse…” Näin toteaa Helsingin yliopiston ravitsemusopin professori Mikael Fogelholm 12.12.2013 Iltasanomissa julkaistussa haastattelussa. Tämä lausunto ihmetyttää, koska viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet ihan muuta ja jo pitkään on tiedetty maitorasvan suojaavan esimerkiksi rintasyövältä.

Viime vuosina käsitys maitorasvan haitallisuudesta on alkanut murtua. Tämä johtuu siitä, että erityisesti 2000-luvulla on ilmestynyt korkeatasoisia tutkimuksia, joissa maitorasva tai ns. tyydyttyneet eläinrasvat eivät ole osoittautuneet terveydelle haitallisiksi. Päinvastoin, useissa tutkimuksissa on osoitettu. että maitorasva suojaa sairastumiselta. Vuonna 2010 julkaistussa Harvardin yliopistossa tehdyssä laajassa seurantatutkimuksessa osoitettiin, että maitorasvan keskeinen aineosa, palmitiinihappo, suojaa aikuisiän diabetekselta. Tutkimukseen osallistui 3736 aikuista, jotka olivat tutkimuksen alkaessa terveitä. Seuranta-aika ulottui vuodesta 1992 vuoteen 2006 eli koehenkilöitä seurattiin kaikkiaan 14 vuotta. Tutkimustulosten mukaan sillä viidenneksellä, joiden veressä oli eniten palmitiinihappoa, oli 60 % vähemmän aikuisiän diabetesta kuin sillä viidenneksellä, jolla mitattu palmitiinihapon pitoisuus oli pienin. Tästä voidaan päätellä, että maitorasva suojaa aikuisiän diabetekselta.

Suomessa julkaistiin vuonna 1996 niin kutsutun autoklinikka-aineiston 25 vuoden seurannan tulokset koskien maitorasvan ja rintasyövän välistä yhteyttä. Aineiston kerääminen tapahtui vuosina 1966 - 1970. Autoklinikka-tutkimuksen tavoitteena on selvittää kansantautien muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien, neurologisten sairauksien, verenkiertoelinsairauksien, aikuisiän diabeteksen sekä syöpien vaara- ja suojatekijöitä. Samalla tutkittiin ravinnon merkitystä pitkäaikaissairauksien synnyn ja ehkäisyn kannalta. Tutkimustulosten mukaan paljon maitorasvaa käyttäneillä oli maitorasvaa välttäneisiin verrattuna yli 50 prosenttia vähemmän rintasyöpää.

Suomalaisten maitorasvan kulutus on vähentynyt 1970-luvun alusta lähtien dramaattisesti. Naiset kuluttavat maitorasvaa nykyään alle kymmenesosan 1970- luvun alun tasosta. Mitä onkaan tapahtunut rintasyövän ja aikuisiän diabeteksen esiintyvyydelle? Rintasyöpä on nykyään lähes neljä kertaa yleisempi kuin 1970-luvun alussa ja aikuisiän diabetesta sairastavien määrä on räjähdysmäisesti kasvanut.

Edellä mainitusta Autoklinikka -tutkimuksesta on julkaistu vuosikymmenten mittaan yli 350 raporttia. Maitorasvan yhteys muihin sairauksiin kuin rintasyöpään on jostakin syystä jäänyt raportoimatta. Alun perin Kansaneläkelaitoksen keräämä aineisto on viime vuodet ollut Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen käytössä. Aineiston keskeiset vastuuhenkilöt eivät asiaa tiedusteltaessa pystyneet antamaan selitystä sille, miksei maitorasvan terveysvaikutuksista tehtyjä analyysejä ole julkaistu. Autoklinikka-aineisto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen seuranta-aineisto, joten kaikki tutkimustulokset kiinnostavat ja niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä.

Ei pelkästään maitorasvaa koskevia analyyseja vaan myös keskeisiä terveysmittareita (muun muassa verenpainetta ja rasva-arvoja) koskevat tulokset on jätetty julkaisematta. Tällä hetkellä koehenkilöiden seuranta-aika on 40 vuotta ja varmasti seuranta-aineistot kiinnostavat tutkijoita sekä kotimaassa että ulkomailla. Autoklinikka-aineisto on kerätty verovaroin ja sitä on sen vuoksi pidettävä kansallisomaisuutena. Sen vuoksi on lupa olettaa, että jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei tuloksia julkaise, niin materiaali luovutetaan esimerkiksi jollekin yliopistolaitokselle, joka on valmis uhraamaan resursseja arvokkaan aineiston käsittelyyn. Vai onko niin, että seurannan tulokset pakottaisivat luopumaan luutuneista käsityksistä, jotka ovat johtaneet suomalaisia harhaan jo vuosikymmenten ajan?

Lisää lukemista asiaan liittyen kirjassa Arginiini ja Terveys, sivu 98.

Jyrki Penttinen

Hannele Penttinen