Arginiini ja sydämen vajaatoiminta

Sydänliiton asiantuntijalääkäriltä kysyttiin arginiinin mahdollisesta vaikutuksesta sydämen vajaatoimintaan. Vastauksen mukaan arginiini lisäravinteena voi olla vaarallista. Lisäksi vastauksessa korostettiin, että keho tuottaa itse arginiinia ja että ravinnostakin sitä saa runsaasti.

Tutkimusten mukaan arginiini lisäravinteena ei voi olla vaarallista, vaan päinvastoin. Vuonna 2006 julkaistiin tutkimus, jossa oli annettu 6 viikon ajan arginiinia lisäravinteena sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Fyysistä kestävyyttä mittaavassa testissä arginiinia saaneilla pulssi madaltui sekä maitohapon tuotanto aleni selvästi kontolliryhmään verrattuna. (Doutreleau S, Mettauer B, Piquard F et al.: Chronic L-arginine supplementation enhances endurance exercise tolerance in heart failure patients. Int J Sports Med 2006; 27(7):567 -72)

Arginiini liittyy läheisesti niin sanottuun hiljaiseen tulehdusreaktioon, jonka tiedetään olevan monien kroonisten tautien taustalla. Stressillä on keskeinen rooli hiljaisen tulehduksen syntymisessä. Hiljaiseen tulehdukseen liittyy useiden tulehduksenvälittäjäaineiden tuotanto. Nämä tulehduksenvälittäjäaineet aktivoivat ryhmän entsyymejä, joista yhteisesti käytetään nimitystä arginiinimetyltransferaasit. Nämä entsyymit siirtävät metioniini-aminohapon metyyliryhmän arginiiniin. Reaktion seurauksena syntyy asymmetristä dimetyyliargniinia (ADMA), joka estää erittäin voimakkaasti arginiinin vaikutuksen. ADMA:n haitallinen vaikutus voidaan murtaa ainoastaan lisäravinteena annetulla puhtaalla arginiinilla. Tiedetään, että ADMA:n suuri määrä veressä huonontaa voimakkaasti sydämen vajaatoimintaa sairastavien vointia. (Duckelmann C, Miyyermayer F, Haider DG et al: Asymmetric dimethylarginine enhances cardiovascular risk prediction in patients with chronic heart failure. Artterioscler Thromb Vasc Biol 2007;27:2037-2042).

Vastoin edellä mainitun asiantuntijan kommenttia tiedetään, että arginiinin saanti ravinnosta on niukkaa. Ravintoaineista lähinnä pähkinät sisältävät runsaasti arginiinia. Lihasta saatavaa arginiinia elimistö ei pysty hyödyntämään, koska liha sisältää huomattavasti enemmän lysiiniä kuin argininiinia. Lysiinillä ja arginiinilla on yhteinen kuljetusmekanismi, jonka vuoksi lysiini ei ainoastaan hidasta arginiinin imeytymistä vaan myös haittaa arginiinin kulkeutumista keskeisiin vaikutuskohtiin elimistössä. Elimistön oma arginiinintuotanto on erittäin haavoittuvaa. Argininia tuottavien munuaisten kapasiteetti määräytyy perinnöllisesti ja riippuu nefronien määrästä. Nefronit ovat mikroskooppisen pieniä munuaisten toiminnallisia yksiköitä. Nefronien kyky tuottaa arginiinia hiipuu iän myötä.

Ei olekaan yllättävää, että arginiinilla on läheinen yhteys moniin yleisiin sairauksiin. Arginiinin puute liittyy erityisesti aikuisiän diabetekseen ja työikäisten aivohalvauksiin. Yli 3000 työikäistä sairastuu aivohalvaukseen vuosittain. Lisäravinteena saatava arginiini estäisi näistä tapauksista suurimman osan.

Hiljaisesta tulehduksesta, stressistä, diabeteksesta ja arginiinista enemmän kirjassa Arginiini ja terveys.

www.arginiini.fi